Verotus taloutta tukemaan
VEROTUS TALOUTTA TUKEMAAN
Kokoomuksen talouspoliittisen seuran
kannanotto 21.03.2003
Verotus on kilpailutekijä
Euroopan yhteisillä markkinoilla ihmisten, tavaroiden, palvelusten ja pääomien vapaa liikkuvuus aiheuttaa painetta verotusjärjestelmämme sopeuttamiseen kilpailukykyiseksi kansainvälisessä ympäristössä. Emme enää voi ajatella, että menojen kasvattaminen poliittista tietä on aina katettavissa vanhoja veroja korottamalla ja uusia luomalla.
Verotaakkamme raskaus huonontaa kilpailukykyämme. Palkkaverot passivoivat työntekijöitä ja lisäävät palkankorotuspaineita. Lähes kaikki verot kiertyvät suoraan yritysten kustannuksiksi ja alentavat kannattavuutta. Ansiotulojen verotus on tullut taloudellisen toimeliaisuuden ja työllisyyden jarruksi, yritysverotus on keskimääräistä korkeampi ja pääomatulojen verotusta uhataan korottaa poistamalla osinkotulojen verohyvitys. Valtiontalouden tila on kuitenkin hyvä ja sallisi parin miljardin euron veronkevennykset.
Ansiotulojen verotus alas!
Tuloveroasteikkoja on päättäväisesti alennettava kautta linjan jo noin kolmella prosenttiyksiköllä ensi vuonna ja alennusta on jatkettava tulevina vuosina. Alennukset on toteutettava tasapuolisesti kaikissa tuloluokissa, jotta entisestään jo kovaa progressiota ei jyrkennetä edelleen. Alentaminen merkitsee rakenteellista uudistusta, joka rohkaisee yrittäjyyttä, mutta se sopii myös hyvin nykyiseen suhdannetilanteeseen, jossa kotimaista kulutuskysyntää olisi rohkaistava. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimukset osoittavat, että verojen kevennyksellä olisi tässä tilanteessa nimenomaan työllisyyttä piristävä vaikutus. Työn verotuksen keventäminen on tällä verotuksen tasolla automaatti, joka paranevan työllisyyden kautta maksaa osittain omat kulunsa. Työn verojen keventämistä ei pidä kompensoida kiristämällä muuta verotusta.
Veroprogressio lievemmäksi
Progression jyrkkyyttä on alennettava valtionverotuksessa taulukkokorjauksilla, kunnallisverotuksessa ansiotulovähennysten jyrkkyyttä alentamalla sekä julkisissa palveluksissa tulosidonnaisuuksien porrastusta tasoittamalla. Rajaveroaste on korkea jo keskituloisilla. Tämä heikentää työntekijöiden motivaatiota osaamisensa kehittämiseen, jos vaivannäöstä saatava hyöty jää liian pieneksi. Kun verotuksen progressioon vielä yhdistetään ansiosidonnaisten sosiaalitukien aleneminen syntyy tuloloukkuja. Monet ihmiset havaitsevat, että on edullisempaa pysyä työttömänä kuin aktiivisesti hakea ja ottaa vastaan työtä.
Osaaminen vaurauden lähde
Kansantulon kasvu on riippuvainen osaajista ja kehittäjistä. Heidän liikkumisensa maasta toiseen on nykyisin helpompaa kuin ennen erityisesti EU:n sisällä. Kun tarjolla on mielenkiintoista työtä muualla, kohtuullisempi verotus sekä usein Suomea korkeatasoisemmat koulutus- ja muut julkiset palvelut, osaava työvoima muuttaa pois meiltä. Vastaavantasoisia ulkomaisia osaajia on vaikeata saada siirtymään etäiseen, kylmään ja kalliina pidettyyn maahamme.
Tasapuolisuutta kodinhoidon verokohteluun
Nykyinen tulonsaajain erillisverotus on erittäin epäedullinen sellaisille perheille, joista toinen vanhemmista jää kotiin pieniä lapsia hoitamaan. Jos perheessä on vain yksi tulonsaaja, hän maksaa samoista tuloista puolet enemmän veroa kuin jos tulonsaajia on kaksi. Kodin merkitys lapsen varhaisvuosina on kuitenkin aivan ratkaiseva. Lasten psyykkiset vaikeudet lisääntyvät kun he jo aivan pieninä joutuvat laitoshoitoon. Niille perheille, joissa toinen vanhemmista haluaa hoitaa lapsensa kotona olisi ehdottomasti ja pikimmiten sallittava valinnaisena vaihtoehtona ns. yhteisverotus, mikä tekee mahdolliseksi kotihoidon. Näin osoitettaisiin samalla, että lapsen kotikasvatus on arvokasta ja myös yhteiskunnan tunnustamaa työtä. Palattaisiin siihen sivistysmaissa vallitsevaan tilaan, että lapsiperheen on mahdollista elää yhden puolison tuloilla. Tällä olisi erittäin piristävä vaikutus myös syntyvyyteen, joka maassamme on huolestuttavasti laskenut.
Ei tuplaverotukselle!
Ylijohtaja Lasse Arvelan työryhmä ehdotti, että yhteisöveron hyvitysjärjestelmästä luovutaan, jolloin osinkotulot joutuvat kaksinkertaisen verotuksen alaisiksi. Sen vastapainoksi yhtiöverokanta laskettaisiin nykyisestä 29 prosentista 25 prosenttiin. Osinkoihin kohdistuva verokanta nousisi 44 prosenttiin, mikä olisi Euroopan unionin huippuluokkaa. Verotus kiristyisi merkittävästi tuhansilla omistajayrittäjillä ja heikentäisi yritysten työllistämiskykyä. Tällaiset ehdotukset on suoralta kädeltä tyrmättävä. Suomella ei ole mitään syytä pyrkiä verotuksen raskaimman sarjan kärkeen. Useissa muissa maissa yhteisöverokannat ovat yleensä alentuneet ja osingonsaajien verotusta on kevennetty. Osinkovero vaikuttaa myös tavallisten osakkeenomistajien verotukseen. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, osakkeiden myyntiin liittyvä omaisuudenluovutusvero on meillä ajallisesti rajoittamaton. Siihen olisi pian saatava kohtuullinen aikaraja.
Yritysmyynnit pois verolta
Yritysverotuksen tulisi olla vähintään neutraalia, mieluummin kannustavaa yritysmuotojen ja rahoituksen suhteen. Myyntivoittojen joutuminen verolle oli tässä suhteessa kohtalokas taka-askel, kun naapurimaissa ei vallitse sama käytäntö. Yritysten myyntivoitot on pikimmiten vapautettava verosta. Muutoin yrityksillä tulee olemaan syytä sijoittaa pääkonttorit ja monet muutkin toiminnat Baltian maihin, Ruotsiin ja Saksaan. Mukana siirtyy osaavien henkilöiden työpanosta Suomen verotuksen ulottumattomiin. Myyntivoittojen verotus vaikeuttaa turhasti yritysjärjestelyjä, joita Euroopan yhdentyvillä markkinoilla on paljon ja joilla on vaikutusta kilpailukykyyn.
Sotumaksuja voitava porrastaa
Suomessa ovat Vesa Vihriälä ja Pasi Holm ehdottaneet, että matalapalkkaisen työvoiman sosiaalikuluista osa voitaisiin palauttaa työnantajille. Hallintoa voitaisiin suorastaan pyrkiä yksinkertaistamaan siten, että palautettaviksi harkitut maksut jätettäisiin perimättä. Tämän mukainen kokeilutoiminta olisi pantava alulle.
Varallisuusveroa ei tarvita
Varallisuusvero on meiltä jo syytä poistaa. Harvassa maassa sitä enää kannetaan. Tuloa tuottavan omaisuuden antamat korko- ja osinkotulot joka tapauksessa joutuvat verolle. Muu omaisuus on hankittu jo kertaalleen verotetuille tuloilla. Meillä syntyy tapauksia, joissa varallisuusvero osoittautuu suuremmaksi kuin osakkeiden tuotto, jolloin verotus toteuttaa takavarikointia. Tämän ei oikeusvaltiossa tulisi sallia tapahtuvan.
Verotuksessa paljon korjaamista
Hintatasomme kalleuteen vaikuttaa vielä arvonlisävero, jossa Tanska, Ruotsi ja Suomi muodostavat EU-maiden kärkijoukon. On lisäksi suuri joukko muitakin veroja, jotka ovat vanhentuneita, kantokustannuksiltaan raskaita ja kohtaannoltaan epätarkoituksenmukaisia tai mielivaltaisia. Kaikkia veroja tulisi tässä mielessä tarkastella työryhmätyönä, jossa otettaisiin huomioon järkevyyden, tehokkuuden, tasapuolisuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn näkökohdat.