• Etusivu
  • Toiminta
  • Tapahtumat
  • Kannanottoja
  • Organisaatio
  • Vaalit
  • Jäsenyys
  • Palaute
  • Intranet
  • Kannanottoja 2003
  • Kannanottoja 2004
    • Suomi kasvuun
    • Euroopan Parlamentin vaalit 13.6.2004 ovat tärkeämmät
    • Hallitus on epäonnistunut keskeisimmässä tavoitteessaan
    • Tehoa työllisyys- ja työvoimapolitiikkaan
    • Tuloratkaisussa unohdettiin työllisyys
    • Yliopistoille lisävaroja
  • Kannanottoja 2005
  • Kannanottoja 2006
  • Kannanottoja 2007
  • Kannanottoja 2008
  • Kannanottoja 2009
  • Kannanottoja 2010
  • Kannanottoja 2011
  • Kannanottoja 2012
  • Kannanottoja 2013
  • Kannanottoja 2014
  • Kannanottoja 2015
  • Kannanottoja 2016
  • Kannanottoja 2017
  • Kannanottoja 2019

Euroopan Parlamentin vaalit 13.6.2004 ovat entistä tärkeämmät


Kukka
Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura              KANNANOTTO
EU työryhmä

vapaa julkaistavaksi 25.3.2004

Euroopan Parlamentin vaalit 13.6.2004 ovat entistä tärkeämmät

Euroopan parlamentista on viime kymmenen vuoden aikana tullut entistä tärkeämpi Euroopan unionin (EU) ja samalla Suomen tulevaisuuteen vaikuttava tekijä. Tämä johtuu Maastrichtin (1993), Amsterdamin (1999) ja Nizzan (2003) sopimuksista. Lisäksi EU:lle ollaan nyt laatimassa perustuslaillista sopimusta. Se vahvistaa entisestään parlamentin asemaa komission rinnalla.

Ei siis ole samantekevää, millaisia päätöksiä Euroopan parlamentissa tehdään ja mihin suuntaan EU ja sen mukana Suomi kehittyvät. Suomen lainsäädännöstä iso osa on sidoksissa EU:n lainsäädäntöön.

Suomen eduskunnan tapaan Euroopan parlamentti on jakaantunut erilaisiin poliittisiin ryhmittymiin. Suomen 16 edustajaa jakaantuvat seuraaviin ryhmiin:

Kokoomus 5
Euroopan kansanpuolueet ja Euroopan demokraatit (EPP-ED) 232

Sosiaalidemokraatit 3
Euroopan sosiaalidemokraatit (PSE) 175

Keskustapuolue 4, Ruotsalaiset 1
Euroopan liberaalit ja demokraatit (ELDR) 53

Vasemmistoliitto 1
Euroopan yhtyneen vasemmiston liitto ja Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL) 49

Vihreä liitto 2
Vihreät/Euroopan vapaa allianssi (Verts/ALE) 44

Muut ryhmät/sitoutumattomat (UEN, EDD, NI) 73

Yhteensä
Suomi 16
Paikkoja parlamentissa 626

Euroopan Parlamentin suurin ryhmä on EU:n jäsenmaitten kansanpuolueitten (kristillisdemokraattisten) ja demokraattisten puolueiden liitto (EPP-ED) ja Kokoomus kuuluu aatetaustaltaan siihen. Toiseksi suurin ryhmä ovat sosialidemokraatit (175). Keskustapuolueen Euroopan liberaali- ja demokraattisten puolueiden ryhmä (53) sekä vasemmistoliiton (49) ja vihreitten (44) viiteryhmät ovat jo paljon pienempiä.

Kesäkuun vaaleissa Suomesta valitaan 14 edustajaa 732 jäseniseen Euroopan parlamenttiin. Uudet jäsenmaat saavat yhteensä 162 paikkaa vanhojen jäsenmaiden paikkamäärän pudotessa 626:sta 570:een.

EPP-ED on 232 edustajallaan Euroopan parlamentin ehdottomasti suurin ryhmä, millä on suuri merkitys myös suomalaisille. Euroopan parlamentissakin päätökset tehdään ryhmittäin, ei maittain. Mikäli EPP-ED voittaa vaalit, esim. komission puheenjohtaja tulee sen piiristä.

EPP-ED ja siihen kuuluvat Kokoomuksen europarlamentaarikot edustavat EPP-ED:n julkaiseman prioriteettiohjelman mukaisesti vaalikaudella 2004 - 2009 Euroopan parlamentissa muun muassa seuraavia arvoja ja poliittisia tavoitteita:
- tutkimuksen nostaminen EU:n kilpailukyvyn avaintekijäksi (ns. Lissabonin strategia)
- kestävän talouskasvun edistäminen syrjäytymistä ehkäisevässä yhteiskunnassa alueitten elinvoima säilyttäen,
- yrittäjyyttä sekä pk-yrityksiä suosivassa toimintaympäristössä
- kilpailukykyiset verotusjärjestelmät ja alhaisemmat verot
- aiempaa tehokkaampi EU:n varainkäytön valvonta ja petosten torjunta tiukoissa EU:n budjetin raameissa
- Euroopan kansalaisuuden käsitteen vahvistaminen

Euroopan parlamenttiin valittavien Kokoomuksen europarlamentaarikkojen tulee pitää tärkeinä seuraavia Suomen tarpeista nousevia kysymyksiä toimiessaan EPP-ED:n ryhmässä vaalikaudella 2004 – 2009:
- Talous- ja rahaliiton (EMU) vakaussopimuksen kunnioittaminen
- naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen etenkin uusissa jäsenmaissa
- yrittäjien ja yritysten asema
- Suomen kielen ja kulttuurin asema
- huumeiden ja kansainvälisen rikollisuuden torjunta
- Euroopan oikeudellisen yhteistyön edistäminen Tampereen huippukokouksen (1999) päätösten mukaisesti
- hyvät ja luottamukselliset suhteet Venäjään
- maanviljelijöiden rooli maaseudun suojelijoina
- peruspalveluiden ylläpitoa kansallisina ratkaisuina läheisyysperiaatteen (subsidiariperiaatteen) mukaisesti

Euroopan parlamentin vaaleissa 13.6.2004 äänestäminen on tärkeää. Vain näin voit vaikuttaa Suomen ja Euroopan unionin kansalaisena Euroopan ja tätä kautta kotimaamme Suomen tulevaisuuteen.