Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura KANNANOTTO
16.5.2014
Kasvavien yritysten rahoitus on turvattava
Ennen finanssikriisiä yritysten velkarahasta tuli Euroalueella ja Suomessa rahoituslaitosten myöntäminä lainoina noin 90 %. Finanssikriisin aikana markkinaehtoisen rahan määrä on kasvanut, mutta pankkien rooli on edelleen merkittävä. Pienet ja keskisuuret yritykset ja erityisesti kasvuyritykset ovat edelleen hyvin riippuvaisia pankeista.
Kiristyvät vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntely rajoittaa pankkien luotonantokykyä ja kiristävät sen ehtoja. Myös pankkien varainhankinnan kallistuminen ja vaikeutuminen heijastuu siihen, että pienillä ja keskisuurilla sekä erityisesti kasvuyrityksillä on ollut vaikeuksia saada lainaa pankeista tai ainakin lainan hinta on noussut huomattavasti verrattuna aikaisempiin aikoihin. Samaan aikaan heikko taloustilanne ja useat vireillä olevat pankkeja ja rahoitusmarkkinoita säätelevät lait ovat lisänneet luotonantoon liittyviä riskejä. Tämä on johtanut siihen, että moni yritys pyrkii pienentämään velkaantumistaan, mikä on heijastunut siihen, että muun muassa investointikysyntä on ollut vähäistä.
Pienten ja keskisuurten yritysten rooli on merkittävä Suomen kansantaloudelle ja työllisyydelle. PK-yritykset työllistävät yhteensä yli 60 % kaikista työntekijöistä ja tuottavat yli 50 % Suomen yritysten liikevaihdosta. Samaan aikaan, kun suuret yritykset ovat vähentäneet työntekijöitään, PK-yritykset ovat lisänneet työntekijöitään.
Mistä rahaa kasvaville yrityksille?
Suomi tarvitsee kasvavia yrityksiä, joiden avulla maamme saadaan nousuun ja saisimme kipeästi tarvittavia verorahoja ja työpaikkoja lisää. Tästä syystä kasvavien yritysten rahoitusmahdollisuuksien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Mitä mahdollisuuksia meillä sitten on? Mikäli pankkien ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ei voida lieventää, niin tulisi luoda toimivat ja kannustavat puitteet lainsäädännön ja verotuksen avulla vaihtoehtoisille markkinaehtoisille markkinoille, oman pääoman ehtoiselle rahoitukselle ja enkelisijoittajien sijoituksille kasvuyrityksiin.
Vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja ovat mm. vaihtoehtoisen markkinapaikat pienten ja keskisuurten yritysten osakkeille ja joukkolainoille, kuten First North, sekä joukkorahoitus.
Pienten ja keskisuurien yritysten rahoituksen varmistamiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, että sijoittamisen kokonaisverotus olisi kilpailukykyistä ja neutraalia. Tämä mahdollistaisi suuremman ennakkosäästämisen ja sijoittamisen kautta kerätyn alkupääoman yrittäjälle, kannustaisi sijoittajia sijoittamaan yritykseen ja kerryttäisi suuremman sijoitettavan pääomamassan Suomeen.
Miten tehdä vaihtoehtoiset markkinapaikat houkuttelevaksi?
Ruotsissa on yli 100 yhtiöitä listautunut First North –markkinapaikalle. Näistä 26 yhtiötä on lopulta kasvanut niin suureksi, että ovat siirtyneet päälistayhtiöiksi. Sen sijaan Suomessa listalla on vain muutama yhtiö. Tällä hetkellä Suomessa on päädytty verottamaan First North –yhtiöiden osinkoja, kuten muitakin listayhtiöitä, jolloin osingosta 70 % verotetaan pääomatulona. Ei-listatuista yhtiöistä voidaan nauttia tietyin edellytyksin jopa 60 000 euron verottomasta voitonjaosta. Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura vaatii, että hallitus muuttaisi pikaisesti First North –listautujien osinkoverotusta siten, että osingonjakosäännökset rinnastettaisiin ei-listattuihin yhtiöihin. Tällöin lainsäädäntö tarjoaisi hyvät mahdollisuudet uusille listautumisille ja varmistaisi omalta osaltaan kasvuyhtiöiden rahoitusta. Kaiken kaikkiaan tulisi pyrkiä siihen, että pääomatulojen verotusta voitaisiin laskea, ja että se olisi mahdollisimman neutraalia.
Pienten ja keskisuurien yrityksien osakemarkkinoiden kehittämisen lisäksi tulisi panostaa myös pk-yritysten joukkolainamarkkinoihin. Finnveran sijoitukset pk-yrityksien liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin on hyvä idea alkuvaiheessa, jotta rohkaistaisiin myös muita sijoittajia merkitsemään ko. yritysten lainoja. Tämä ei kuitenkaan voi olla pitkäaikainen keino, sillä tavoitteena tulisi olla sellaisten puitteiden luominen markkinoiden toiminnalle, että ne toimisivat omillaan ilman valtion apua ja turvaisivat pk-yritysten kasvun sekä investointien rahoituksen saatavuuden. Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura kannattaa pk-yritysten joukkolainamarkkinoiden kehittämistä ja vaatii hallitusta pitämään joukkolainojen liikkeeseen laskemiseen ja merkitsemiseen liittyvän byrokratian niin pienenä kuin mahdollista.
Joukkorahoitus on hyvä rahoitusmuoto esimerkiksi erilaisiin projektityyppisiin hankkeisiin. Siinä rahoittaminen tapahtuu keskenään verkostoituvien ihmisten avulla esimerkiksi siten, että yksi henkilö sijoittajaa projektiin kymmenen euroa. Kun tarpeeksi moni ihminen toimii tällä tavoin, niin voidaan rahoitus saada kokoon isoonkin projektiin. Tavallisesti verkostoituminen tapahtuu jotain tunnettua alustaa käyttäen, missä sijoittaja voi valita, mihin projektiin haluaa sijoittaa. Ainoa suomalainen alusta on tällä hetkellä Mesenaatti.me. Joukkorahoituksen ongelmia ovat muun muassa väärinkäytösten mahdollisuus, sääntelyn epämääräisyys, viranomaisvalvonnan puuttuminen sekä sijoittajasuojan toteutuminen. Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura kannattaa joukkorahoitusmarkkinoiden kehittämistä siten, että toimiala itse laatii sisäiset ohjeet, joita Finanssivalvonnan ohjeet tukisi ja täydentäisi, ja sertifioisi toimijat, jotka sitoutuvat noudattamaan ohjeita. Sääntelyn tulee olla mahdollisimman kevyttä hallinnollisesti.
Yksityisten pääomasijoittajien pääomaverotuksen helpotuksia tulisi jatkaa ja epäkohtia korjata
Myös yksityisten pääomasijoittajien pääomaverotusta tulisi helpottaa edelleen. Tällä hetkellä yksityinen sijoittaja voi vähentää pääomatulostaan 50 prosenttia vuosina 2013 - 2015 osakeyhtiöön sijoittamansa osakepääoman määrästä maksimissaan 75 000 euroa vuodessa. Jos sijoittaja sijoittaa useampiin kohteisiin, voi enimmäismäärä olla yhteensä 150 000 euroa. Tämä on oikean suuntainen helpotus ja sitä tulisi ehdottomasti jatkaa myös vuoden 2015 jälkeen. Samalla tulisi korjata epäkohta, missä vähennys palautetaan sijoittajan tuloon myös silloin, kun kohdeyritys lopettaa elinkeinotoiminnan harjoittamisen tai ajautuu konkurssiin. Tämä epäkohta osaltaan vesittää koko idean siitä, että annetaan kompensaatiota kovasta riskistä. Lisäksi myyntivoitot voisivat olla verovapaita kaikilla osakesäästäjillä esimerkiksi viiden vuoden omistuksen jälkeen, mikä kannustaisi pitkäjänteiseen sijoittamiseen lyhytaikaisen spekuloinnin sijaan.
Eri rahoitusmuotojen tulisi olla yhdenvertaisia
Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura painottaa, että pienten ja keskisuurien yritysten rahoitusmahdollisuuksien kehittämisen yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että velkarahalla ja omalla pääomalla toiminnan rahoittaminen olisivat yhdenvertaisia. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää eri rahoitusmuotojen neutraliteettiin, jotta verotus ei ohjaa yrityksiä esimerkiksi velkaantumaan liikaa. Tällä hetkellä velkarahan korkokulut ovat yritykselle verovähennyskelpoisia, mutta osakepääoman osingot eivät. Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura vaatii, että osingot ovat verovähennyskelpoisia ainakin samalla tasolla kuin velkarahan korkovähennykset yritysten verotuksessa, jotta eri rahoitusmuodot olisivat yhdenvertaisia. Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura kannattaa niin kutsuttua Viron mallia, missä yritykseen jätettyjä voittoja ei verotettaisi lainkaan ja näin voitaisiin parantaa yritysten mahdollisuuksia rahoittaa investointejaan omalla tulorahoituksella.
Liikasen työryhmän ehdotukset heikentävät rahoitusmarkkinoiden toimintaa
EU-komissiossa suunnitellaan parhaillaan eurooppalaisen pankkijärjestelmän uudistamista Erkki Liikasen työryhmän ehdotusten pohjalta. Liikasen työryhmä on esittänyt suurten pankkien investointi- ja talletuspankkitoimintojen eriyttämistä omiksi yhtiöikseen. Investointipankkitoiminnalla tarkoitetaan tässä muun muassa kaupankäyntitoimintoja, joissa esimerkiksi osakkeita tai joukkovelkakirjalainoja ostetaan omaan lukuun ja korkean riskin toimintoja. Kaupankäyntitoimintojen eriyttäminen omaksi yhtiöksi hankaloittaisi muun muassa markkinatakaustoimintaa. Markkinatakaus tarkoittaa sitä, että pankit lupaavat ostaa ja myydä tiettyjä osakkeita ja joukkovelkakirjoja tiettyyn hintaan, mikä sujuvoittaa kaupankäyntiä ja lisää markkinoiden likviditeettiä. Liikasen työryhmän mallissa markkinatakaustoiminnan kustannukset nousisivat, mikä pienentäisi pankkien hallussa olevien arvopaperien määrää ja vähentäisi markkinoiden likviditeettiä. Tämä puolestaan huonontaisi markkinaehtoisten rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ko. markkinoilta. Lopulta se heikentäisi myös eurooppalaista talouskasvua. Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura vastustaa Erkki Liikasen työryhmän ehdotusta pankkitoimintojen eriyttämiseksi erillisiin yhtiöihin. Sen sijaan tulisi panostaa entistä enemmän yli rajojen toimivien isojen pankkien Eurooppa tason valvontaan.
Mikäli Liikasen työryhmän ehdotus kuitenkin hyväksyttäisiin, niin erityistä huomiota tulisi kiinnittää investointipankkitoiminnan vakavaraisuussääntöihin, joiden tulisi olla kevyemmät kuin talletuspankkitoiminnassa. Investointipankkitoiminnalla tulisi olla suuremmat mahdollisuudet ottaa riskejä ilman, että se sitoo kohtuuttomasti pääomia, mikä mahdollistaisi myös pienten ja keskisuurten yritysten rahoittamisen pienemmillä kustannuksilla.
Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura kannattaa sitä, että erilaisten yritystukien määrää tulee vähentää huomattavasti. Valtion tulee luoda verotuksella ja lainsäädännöllä puitteet, joissa yrityksillä olisi kattavat rahoitusmahdollisuudet, sijoittaminen Suomeen olisi kannustavaa ja yritystoiminnalle luodaan kilpailukykyiset olosuhteet.
Lisätietoja: Kari Ristivehmas, puh. 050 561 9581